Retail media 2026: Näin suomalaisyritys voittaa Pohjoismaiden mediamurroksessa

Pohjoismainen mainosmarkkina elää huhtikuussa 2026 historiansa nopeinta rakennemuutosta sitten ohjelmallisen mainonnan läpimurron. Sisäleikkipuistoketju Leo’s lanseerasi juuri Leo’s Leap -nimisen retail media -verkoston, joka tuo lähes 200 isoa digitaalista näyttöä kauppakeskusten leikkipuistoihin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pelkästään Leo’s Leijonapark -ketju tavoittaa Suomessa 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa – ja tämä on vasta yksi pala paljon suuremmasta murroksesta, jossa retail media nousee Pohjoismaiden nopeimmin kasvavaksi mainoskategoriaksi.

Tämä artikkeli on kattava opas suomalaisyrityksille: mitä retail media tarkoittaa käytännössä, ketkä ovat Pohjoismaiden tärkeimmät toimijat, miten rakennat oman retail media -strategiasi ja millä mittareilla mittaat onnistumista. Käyt läpi konkreettiset hintatasot, vertailutaulukot, käytännön toimintasuunnitelman 90 päivälle sekä asiantuntijoiden ennusteet siitä, mihin retail media kehittyy seuraavan kahden vuoden aikana.

Retail media murtautuu Pohjoismaihin huhtikuussa 2026

Vielä kaksi vuotta sitten retail media oli Pohjoismaissa kapea termi, jota käyttivät lähinnä Amazonin Eurooppa-tiimit ja muutama edelläkävijämedian asiantuntija. Huhtikuussa 2026 tilanne on toinen. IAB Europen alkuvuoden 2026 raportin mukaan retail media -mainonta kasvaa Pohjoismaissa keskimäärin 31 prosenttia vuodessa, ja kategoria ohittaa printtimainonnan kokonaisarvossa jo kuluvan vuoden aikana. Suomen osuus pohjoismaisesta retail media -investointivirrasta on noin 15 prosenttia – suhteellisesti enemmän kuin perinteisissä mediakategorioissa.

Mitä erityistä huhtikuussa 2026 tapahtuu? Kolme samanaikaista trendiä lyö läpi: ensinnäkin Leo’s Leapin kaltaiset uudet, vertikaalispesifit verkostot tulevat markkinoille. Toiseksi Kesko ja S-ryhmä laajentavat omia retail media -alustojaan offsite-mainontaan eli omistettujen kanaviensa ulkopuolelle. Kolmanneksi Zalando aloitti yhteistyön Woltin kanssa tarjoamalla ensimmäisen ulkoisen edun kanta-asiakkailleen – signaali siitä, että retail-ekosysteemit yhdistyvät rajat ylittäväksi mediavoimaksi.

Suomalaisyrityksille tämä tarkoittaa konkreettista valintaa. Joko hyödynnät retail media -verkostoja tehokkaana tapana tavoittaa ostohetkellä olevia asiakkaita, tai kilpailijasi tekee sen ensin. Markkinointijohtajien näkökulmasta kyse ei ole enää kokeilusta, vaan välttämättömyydestä rakentaa kompetenssi tähän uuteen kategoriaan vuoden 2026 aikana.

Mitä retail media network tarkoittaa käytännössä?

Retail media network (RMN) on vähittäiskauppiaan tai vastaavan asiakaspintaa hallinnoivan toimijan rakentama mainoskanavakokonaisuus, jossa brändit voivat ostaa mainostilaa kauppiaan omilta kanavilta – ja yhä useammin myös sen ulkopuolelta – hyödyntäen kauppiaan ensimmäisen osapuolen ostodataa. Käytännössä retail media -verkosto yhdistää kolme asiaa: korkean intentin tavoittavuuden, rikkaan ensimmäisen osapuolen datan ja sulkeutuvan mittausketjun aina ostotapahtumaan asti.

Kolme erilaista retail media -mallia

• Onsite-retail media: mainospaikkoja kauppiaan verkkokaupassa, mobiilisovelluksessa tai kassakuiteissa. Esimerkki: K-Ruoka.fi:n hakukenttäkuvitus, jonka brändi ostaa CPC-pohjaisesti.
• Offsite-retail media: kauppiaan ostodataan perustuva kohdennus muilla alustoilla, kuten Metan, TikTokin tai CTV-palvelujen kautta. Mainos näytetään muualla, mutta yleisö rakennetaan kauppiaan datasta.
• In-store digital ja DOOH: fyysisen myymälän digitaaliset kosketuspisteet – hyllynäytöt, kassanäytöt, sisäänkäyntien diginäytöt. Leo’s Leapin 200 näyttöä on tämän kategorian uusi merkkipaalu Pohjoismaissa.

Suomessa retail media on perinteisesti tarkoittanut lähinnä onsite-mainontaa Keskon ja S-ryhmän verkkokaupoissa. Vuonna 2026 kategoria laajenee voimakkaasti offsite- ja in-store-suuntaan. Marketing Finlandin huhtikuun 2026 toimialaraportin mukaan 67 prosenttia suomalaisista B2B-yrityksistä on siirtänyt merkittävän osan mainosbudjetistaan kohti omistettuja kanavia ja datavetoisia ekosysteemejä – trendi, joka heijastuu suoraan retail media -investointien kasvuun.

Miksi tämä eroaa perinteisestä display-mainonnasta

Perinteinen display-mainonta perustuu evästeisiin ja kolmannen osapuolen dataan, joka on tunnetusti rapautunut. Retail media -kampanjassa kohdennus tehdään suoraan kauppiaan omista ostohistorioista. Tämä tarkoittaa, että voit kohdentaa mainoksen ihmisille, jotka ovat ostaneet kahvia viimeisten 30 päivän aikana – tai jotka eivät ole ostaneet kahvia 90 päivään mutta ostivat aiemmin säännöllisesti. Tämä on tarkkuus, johon evästepohjainen mainonta ei koskaan päässyt.

Leo’s Leap -case: 200 diginäyttöä mullistaa lapsiperheiden tavoittamisen

Sisäleikkipuistoketju Leo’sin huhtikuussa 2026 lanseeraama Leo’s Leap on Pohjoismaiden ensimmäinen sisäleikkipuistoalan retail media -verkosto. Verkostoon tulee alkuvaiheessa lähes 200 isoa digitaalista näyttöä Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Pelkästään Suomen Leo’s Leijonapark -ketju tavoittaa 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa, ja koko Pohjoismaiden tavoittavuus on yli 7 miljoonaa kävijää – käytännössä lapsiperheitä, joiden ostopäätöksissä on suurempi ostoskorin koko ja korkeampi ostotiheys kuin keskimääräisellä kuluttajalla.

Mainosformaatti on tyypillisesti 15 sekunnin video- tai still-mainos täysikorkealla diginäytöllä. Kohdennus tehdään ajan, päivän, sijainnin ja kävijämäärän mukaan, ja loppuvuonna 2026 verkostoon kytketään myös Leo’sin oma jäsenrekisteri, jolloin kohdennusta voidaan tehdä myös segmenttitasolla – esimerkiksi taaperoperheille tai jo viiden vuoden ikäisten lasten vanhemmille.

Mitä Leo’s Leap kertoo markkinasta

Leo’sin avaus on tärkeä signaali, koska se kertoo retail median laajenemisesta perinteisten päivittäistavarakauppojen ulkopuolelle. Kun aiemmin retail media liitettiin Keskoon, S-ryhmään ja erikoiskauppoihin, nyt mukaan tulee vapaa-ajan, viihteen ja palvelujen toimijoita. Markkina-analyytikot odottavat, että vuoden 2026 loppuun mennessä Pohjoismaissa lanseerataan ainakin 15 uutta vertikaalispesifiä retail media -verkostoa – muun muassa kuntosaliketjuissa, lentokentillä, autohuolloissa ja apteekkiketjuissa.

Pohjoismaisen retail median markkina luvuissa 2026

Pohjoismainen retail media -markkina on huhtikuussa 2026 noin 1,2 miljardia euroa suuruinen, ja kasvua edellisestä vuodesta on noin 31 prosenttia. Suurin yksittäinen markkina on Ruotsi, jossa ICA, Coop ja Axfood ovat rakentaneet kehittyneet retail media -alustat. Tanskassa Salling Group ja Coop Danmark ovat tehneet vahvan loikan, ja Norjassa NorgesGruppen ja Reitan-konserni hallitsevat noin 70 prosentin osuudella maan retail media -liikevaihdosta. Suomessa Kesko ja S-ryhmä jakavat noin 85 prosenttia kotimaisesta markkinasta.

Suomen kasvuvauhti on Pohjoismaiden kovin (+36 %), mikä johtuu osittain matalammasta lähtötasosta ja osittain Keskon ja S-ryhmän voimakkaista panostuksista vuoden 2025 lopulla. K Mediasolutions ja S-Mainoksen retail-yksikkö ovat kasvattaneet myyntiään yli 40 prosenttia vuodessa, ja tarjontaan on tullut uusia formaatteja kuten dynaamiset reseptisivun kohdennukset, tekoälypohjaiset tuotesuositukset ja syrjäisen näkyvyyden CTV-kampanjat Ruutu+ ja MTV Katsomo -palveluissa.

Miksi retail media kasvaa nyt – kolme rakenteellista voimaa

Retail median raju kasvu ei ole sattumaa, vaan kolmen samanaikaisen rakenteellisen voiman tulos. Ymmärtäminen, miksi nyt on oikea hetki investoida tähän kanavaan, on välttämätöntä, jotta voit perustella investoinnit johtoryhmälle ja CFO:lle.

1. Evästeiden hidas kuolema ja signaalien kato

Vaikka Google viivyttäneenikin kolmannen osapuolen evästeiden lopullista alasajoa Chromessa, käytännössä signaalit ovat heikentyneet rajusti. Safari ja Firefox ovat jo vuosia estäneet kolmannen osapuolen evästeet, ja iOS:n ATT-tracking-rajoitukset ovat romahduttaneet mobiilimainonnan kohdennustarkkuuden. Retail median ensimmäisen osapuolen ostodata ratkaisee tämän ongelman tarjoamalla rikkaan ja täsmällisen signaalin, joka ei katoa selainpäivityksen mukana.

2. Sulkeutuva mittausketju ostotapahtumaan

Perinteisessä mainonnassa attribuutio on ollut ikuinen kipupiste – mistä tiedät, että näyttömainos johti kauppaan? Retail media -verkostot pystyvät sulkemaan ketjun, koska sama toimija omistaa sekä mainoksen että ostotapahtuman. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saat kampanjasi jälkeen raportin, jossa näkyy, kuinka monta tuotetta myytiin, kuinka moni ostaja oli uusi ja kuinka moni vaihtoi kilpailevasta tuotteesta omaasi.

3. Vähittäiskaupan marginaalipaine ja uusi liikevaihtomalli

Vähittäiskauppiaiden kannattavuus on ollut paineessa kustannusten nousun, kilpailun ja muuttuneen kuluttajakäyttäytymisen vuoksi. Retail media tarjoaa kauppiaalle uuden, korkean katteen liikevaihtolähteen, johon investoidaan voimakkaasti. Amazonin retail media -liiketoiminta tuotti vuonna 2025 yli 56 miljardia dollaria liikevaihtoa, ja sen liikevoittomarginaali on yli 70 prosenttia – luvut, jotka eivät jää huomaamatta yhdeltäkään Pohjoismaan vähittäiskauppakonsernilta.

Kotimaiset edelläkävijät: Kesko, S-ryhmä ja Lidl

Suomen retail media -markkinaa hallitsevat huhtikuussa 2026 kolme toimijaa. Kesko on yhdistänyt onsite-mainonnan, Plussa-kanta-asiakasdatan ja CTV-kampanjat yhdeksi K Mediasolutions -alustaksi, jonka kautta brändit voivat ostaa kampanjoita itsepalveluna. Tarjonta sisältää muun muassa K-Ruoka.fi:n hakusanamainonnan, K-Citymarketin sovelluksen push-ilmoitukset ja Plussa-asiakkaiden kohdennetut sähköpostit.

S-ryhmä lanseerasi loppuvuonna 2025 oman S-Mediaverkoston, joka yhdistää S-mobiilin push-ilmoitukset, foodie.fi-verkkokaupan, S-marketien ja Prismojen myymälädigi-näytöt sekä S-Bonus-asiakaskunnan offsite-kohdennukset. Helmikuussa 2026 S-ryhmä avasi rajapinnan myös ulkoisille DSP-alustoille, mikä tarkoittaa, että brändit voivat ostaa S-Mediaverkoston yleisöjä The Trade Deskin tai DV360:n kautta.

Lidl Suomi on noussut yllättäväksi haastajaksi. Lidl Plus -sovellus tavoittaa Suomessa yli 1,1 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja sen kautta tarjotaan brändisponsoroituja tarjouksia ja kupongeja. Vaikka Lidlin retail media -tarjonta on toistaiseksi suppeampi kuin Keskon ja S-ryhmän, sen CPM-tasot ovat 25–30 prosenttia kilpailijoita matalammat, mikä houkuttelee erityisesti hinta-arkoja FMCG-brändejä.

Onsite, offsite ja CTV – retail median kolme kerrosta

Suomalaisyrityksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että retail media ei ole yksi kanava vaan kolmen kerroksen ekosysteemi. Jokaisella kerroksella on oma roolinsa, hintatasonsa ja mittarinsa.

Optimaalinen jakauma vaihtelee toimialan mukaan. FMCG-brändeillä onsite ja in-store muodostavat tyypillisesti 70 prosenttia retail media -budjetista, koska ostohetki on lyhyt ja impulsiivinen. Korkean harkinnan tuotteissa, kuten kodinelektroniikassa tai huonekaluissa, offsite-kohdennus saa enemmän tilaa, koska ostopolku on pitkä ja tavoittavuus tärkeämpää kuin välittömän klikin maksimointi.

Kuinka rakennat retail media -strategian suomalaisyritykselle

Toimivan retail media -strategian rakentaminen vie tyypillisesti 90–120 päivää, ja se etenee kuuden vaiheen kautta. Strategia ei ole vain mediasuunnitelma, vaan se kytkee yhteen kaupallisen tiimin, markkinoinnin, datan ja jopa asiakaspalvelun.

1. Auditoi nykytilanne: kartoita kaikki retail media -aktiviteetit kanavittain ja kauppias-toimijoittain. Yllättävän monella suomalaisyrityksellä on käynnissä päällekkäisiä kampanjoita ilman koordinaatiota.
2. Määrittele tavoitteet kolmella tasolla: brändi (näkyvyys, top-of-mind), harkinta (sivulla vietetty aika, tuotekorttiklikit) ja konversio (myynti, uudet asiakkaat).
3. Valitse kumppanit: aloita 2–3 retail media -verkostosta, joihin kohdeyleisösi keskittyy. Pohjoismaisilla brändeillä järkevä lähtöjoukko on usein S-Mediaverkosto, K Mediasolutions ja yksi vertikaalispesifi (esim. Leo’s Leap, Powerin RMN tai apteekkiketjun verkosto).
4. Rakenna data- ja teknologia-arkkitehtuuri: tarvitset asiakasdata-alustan tai vastaavan ratkaisun, johon retail media -kampanjoiden raportit virtaavat ja josta voit aktivoida omia yleisöjä takaisin verkostoihin.
5. Kokeile, mittaa, skaalaa: aloita pienillä testibudjeteilla (5 000–15 000 €/kanava/kuukausi), validoi mittarit ja vasta sitten skaalaa onnistuneet formaatit ylös.
6. Rakenna sisäinen osaaminen: kouluta vähintään yksi henkilö retail media -spesialistiksi tai hanki kumppani, joka hoitaa operatiivisen tekemisen.

Esimerkki: Kotimainen elintarvikebrändi 250 000 € budjetilla

Kuvitellaan suomalainen elintarvikebrändi, joka kohdentaa 250 000 € retail media -budjetin vuositasolla. Optimaalinen jakauma näyttää tyypillisesti seuraavalta: K-onsite 80 000 €, S-onsite 70 000 €, Lidl Plus -sponsoroinnit 25 000 €, S- ja K-offsite-kampanjat (DSP-pohjainen) 45 000 €, ja CTV-kampanjat retail-yleisöllä 30 000 €. Tällä jakaumalla brändit ovat saavuttaneet keskimäärin 4,2-kertaisen ROAS:n verrattuna perinteiseen display-kampanjaan, ja uusien asiakkaiden osuus konversioista on noussut 38 prosenttiin.

Mittaaminen ja attribuutio retail media -kampanjoissa

Retail media -kampanjoiden mittaamisen perusvahvuus on sulkeutuva ketju mainosaltistuksesta ostotapahtumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saat kampanjan jälkeen kolmenlaista raporttia: mediametriikat (impressions, klikit, CTR), ostokäyttäytymismittarit (lisätyt ostoskoriin, konversiot, AOV) ja niin kutsut incremental sales -laskelmat (kuinka paljon kampanja todella nosti myyntiä verrattuna kontrollitilanteeseen).

iROAS – uusi peruskäsite

Pelkkä ROAS (return on ad spend) ei riitä retail media -ympäristössä, koska se sisältää myös myyntiä, joka olisi tapahtunut ilman kampanjaa. iROAS (incremental ROAS) on vuoden 2026 standardi, ja se mittaa vain sitä myyntiä, joka oli kampanjan ansiota. Hyvä iROAS retail media -kampanjassa Suomessa on tällä hetkellä 1,8–3,5 toimialasta riippuen. Jos sinulle raportoidaan vain ROAS ilman incrementalisuuden mittausta, vaadi kumppanilta tarkennusta.

Käytännön mittarisetti retail media -kampanjalle

• iROAS (kampanjan tuoma lisämyynti suhteessa kustannukseen)
• Uusien asiakkaiden osuus konversioista (NCAR – New Customer Acquisition Rate)
• Brändinvaihtoaste (kuinka moni vaihtoi kilpailijasta sinun brändiin)
• SOSV (Share of Search Voice retail-haussa)
• SOV-osuus tuotekorteilla ja kategoriasivuilla
• Liftin mediumtaso (lift study, joka mittaa brändi-impaktia)

Datan hallinta ja yksityisyys – retail median juridinen reunaehto

Suomalaisyrityksen on tärkeää ymmärtää, että retail media -kampanjoissa käsitellään suuria määriä henkilötietoa, vaikka yksittäinen brändi ei näekään raakadataa. Tietosuojavaltuutetun toimisto julkaisi tammikuussa 2026 ohjeistuksen retail media -toimintamalleista, jossa korostetaan kolmea asiaa: läpinäkyvyyttä asiakkaan suuntaan, käsittelyperusteen kirjaamista sopimukseen sekä data clean room -ympäristöjen käyttöä silloin, kun vertaillaan brändin omaa CRM-dataa kauppiaan dataan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen kuin lähdet rakentamaan retail media -kampanjaa, varmista että sopimukset kattavat tietosuoja-asetuksen vaatimukset (DPA-liite), että asiakkaalla on selkeä mahdollisuus kieltäytyä kohdennuksesta, ja että käytössä olevat data clean room -ratkaisut (kuten LiveRamp, InfoSum tai AWS Clean Rooms) on validoitu sekä juridiselta että teknisesti. Useat suomalaisyritykset ovat tehneet virheen aloittamalla retail media -kampanjan ennen kuin näiden reunaehtojen kuntoon laitto on tehty – ja joutuneet myöhemmin pysäyttämään kampanjan auditoinnin yhteydessä.

Hinnoittelu ja CPM-tasot Pohjoismaissa 2026

Retail median CPM-tasot ovat huhtikuussa 2026 nousseet keskimäärin 18 prosenttia edellisvuodesta, mikä kertoo kysynnän kasvusta nopeammin kuin tarjonta on pystynyt skaalaamaan. Erityisesti CTV retail -mainonta, jossa kauppiaan ostodata yhdistetään televisiokatselun yleisöihin, on noussut Pohjoismaiden kalleimmaksi formaatiksi.

CPM-tasot heijastavat sekä yleisön ostovoimaa että kanavan kysyntäpaineita. Norja on perinteisesti pohjoismaiden kallein markkina, mutta retail mediassa Suomen ja Tanskan välinen ero on kaventunut vuoden 2025 aikana voimakkaasti. Suomalaisbrändeille, joilla on Pohjoismaiden laajuinen toiminta, optimaalisin allokaatio on usein investoida 35–40 prosenttia budjetista Suomeen ja jakaa loppu Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken.

Yleisimmät virheet ja miten vältät ne

Olemme nähneet kymmenissä suomalaisyrityksissä toistuvia virheitä, kun retail media -strategiaa rakennetaan ensimmäistä kertaa. Tunnistamalla nämä etukäteen säästät tyypillisesti 3–6 kuukautta hukkainvestointeja.

Virhe 1: Retail media käsitellään vain mainontana

Retail media on yhtä paljon kaupallinen kuin markkinointitoiminto. Jos vastuu putoaa pelkästään markkinointitiimille ilman kaupallisen tiimin osallistumista, jäävät synergiat hyllynäkyvyyden, kampanjahinnoittelun ja avainasiakasohjauksen kanssa hyödyntämättä. Onnistujilla retail media -tekemisellä on selkeä omistaja sekä markkinoinnissa että kaupallisessa tiimissä, ja molemmat istuvat kuukausittain yhteisen mittariston äärellä.

Virhe 2: Mitataan vain klikkejä ja CTR:ää

Retail median ydinarvo on ostokäyttäytymisen mittauksessa. Jos raportoit johtoryhmälle vain klikkimääriä, etukäteinen olettama on, että retail media on kallis muoto display-mainontaa. Vaadi kampanjakumppanilta aina iROAS-luku ja uusien asiakkaiden osuus – nämä ovat ne mittarit, jotka kertovat investoinnin todellisen arvon.

Virhe 3: Liian monta kanavaa kerralla

Houkutus ostaa kaikkia retail media -formaatteja samanaikaisesti on suuri, mutta organisaation kapasiteetti optimoida useita kanavia rinnakkain on lähes aina yliarvioitu. Aloita 2–3 kanavasta, joista saat oikeaa oppia, ja laajenna vasta sitten kun olet validoinut työnkulun ja mittarit.

Tulevaisuuden näkymät: AI, agentit ja retail media 2027

Mihin retail media kehittyy seuraavan kahden vuoden aikana? Tunnistamme viisi keskeistä trendiä, joista jokaisen pitäisi näkyä jo nyt suomalaisyrityksen retail media -roadmapilla.

• AI-agentit ostavat retail mediaa puolestasi: Vuoden 2026 lopussa ensimmäiset autonomiset mainonta-agentit ostavat ja optimoivat retail media -kampanjoita ilman jatkuvaa ihmisohjausta. Tämä laskee operatiivisia kustannuksia mutta vaatii uuden tason hallintamalleja ja tavoitteenasetantaa.
• Vertikaalispesifit verkostot räjähtävät: Leo’s Leap on vasta alku. Odotamme 2027 mennessä Pohjoismaissa olevan yli 40 vertikaalispesifiä retail media -verkostoa apteekeissa, kuntosaleissa, lentokentillä ja autohuolloissa.
• Connected packaging: Tuotepakkauksiin upotetaan QR-koodeja ja NFC-siruja, joista syntyy kokonaan uusi mittauspiste retail mediaan. Pohjoismaissa Valio ja Arla ovat jo testanneet konseptia.
• Retail media data clean roomeissa: Brändien oma CRM-data ja kauppiaiden ostodata yhdistyvät turvallisissa data clean room -ympäristöissä, mikä mahdollistaa entistä tarkemman kohdennuksen ilman henkilötietojen siirtoa.
• Kuluttaja-AI ja vertaileva ostaminen: Kun yhä useampi kuluttaja käyttää AI-assistenttia ostopäätöksiin, retail median näkyvyys assistenttien rajapinnoissa nousee strategiseksi kysymykseksi.

Käytännön toimintasuunnitelma 90 päivän ajaksi

Jos haluat aloittaa retail media -tekemisen suomalaisyrityksessäsi, seuraa tätä 90 päivän suunnitelmaa, joka on testattu kymmenissä Pohjoismaisissa brändeissä. Tämä on minimitaso, jolla saavutat ensimmäiset tulokset ennen kesäsesongin alkua.

Päivät 1–30: Auditointi ja perusta

• Kartoita kaikki nykyiset retail media -aktiviteetit ja niiden tuotot
• Käy keskustelut Keskon, S-ryhmän ja vähintään yhden vertikaaliverkoston kanssa
• Määritä tavoitemittarit (iROAS, NCAR, brändilift)
• Sovi sisäiset roolit kaupallisen tiimin ja markkinointitiimin kesken
• Tarkista DPA-sopimukset ja tietosuojaehdot

Päivät 31–60: Pilotti ja oppiminen

• Käynnistä 2 pilottikampanjaa eri kanavissa (esim. K-onsite + S-mobiili push)
• Aseta selkeä A/B-asetelma tai geo-lift-tutkimus mittausta varten
• Kokoa viikoittainen optimointityö (luovan, kohdennuksen ja budjetin säätö)
• Dokumentoi opit kanavittain

Päivät 61–90: Skaalaus ja roadmap

• Skaalaa onnistuneet formaatit suuremmalle budjetille
• Lisää kolmas kanava (esim. CTV retail tai vertikaaliverkosto kuten Leo’s Leap)
• Rakenna kuukausittainen raportointimalli johtoryhmälle
• Luonnostele 2026–2027 retail media -roadmap

Asiantuntijoiden näkemykset retail median tulevaisuudesta

Pohjoismaisten markkinoinnin asiantuntijoiden konsensus huhtikuussa 2026 on selkeä: retail media ei ole enää uusi mediakategoria, vaan välttämätön perustaito jokaiselle suomalaisyritykselle, joka myy tuotetta tai palvelua kuluttajille. IAB Finland järjesti maaliskuussa 2026 Retail Media Day -tapahtuman, jossa puhujina oli edustajia Keskosta, S-ryhmästä, Leo’sista, Lidlistä ja Sallingista. Tapahtuman päätösyhteenvedossa todettiin, että vuoden 2026 lopussa Pohjoismaiden retail media -markkina ylittää 1,5 miljardin euron rajan ja vuonna 2027 markkina on jo yli 2 miljardia euroa.

Suomalaisyritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin investoinnit retail media -osaamiseen ja -teknologiaan on tehtävä nyt, jotta osaaminen ehtii kypsyä ennen kuin kategoria muuttuu pelkäksi pakolliseksi peruskuluksi. Toiseksi yritysten on rakennettava yhteistyömalli, jossa retail media -ratkaisut kytketään tiukasti omaan asiakasdataan, ostotapahtumiin ja brändinrakennuksen pidemmän aikavälin tavoitteisiin – ei vain taktisiin kampanjapulsseihin.

Yhteenveto ja seuraavat askeleet

Pohjoismainen retail media -markkina on huhtikuussa 2026 historiallisessa nousussa: kategoria kasvaa 31 prosenttia vuodessa, Suomi nopeimmin koko Pohjoismaista, ja uudet vertikaaliverkostot kuten Leo’s Leap avaavat kokonaan uusia tavoittavuuden muotoja. Suomalaisyrityksille tämä on harvoin nähty mahdollisuus rakentaa uusi, mitattava ja skaalautuva mainoskanava, jonka ROAS-tasot ovat usein 2–4-kertaiset perinteiseen display-mainontaan verrattuna.

Konkreettiset askeleet ovat selvät: aloita auditoimalla nykytilanne, valitse 2–3 kanavaa, käynnistä pilotti pienellä budjetilla, mittaa iROAS:n ja uusien asiakkaiden osuutta, ja skaalaa onnistuneet formaatit ylös 90 päivän kuluessa. Älä jää odottamaan, että kategoria ”kypsyy” – pohjoismaisilla edelläkävijämarkkinoilla parhaat mainospaikat alkavat olla varattuja jo loppuvuonna 2026.

Related Reading – Lisää luettavaa

• Salesforce-analyysi: Miten pilvipalvelujätti muokkaa markkinointiteknologiaa – CRM- ja CDP-alustojen rooli retail media -arkkitehtuurissa.
• Ohjelmisto-osakkeet: Sijoitusstrategiasi kultainen avain – SaaS-toimijoiden vaikutus martech-stackin rakentumiseen.
• Kuinka tekoälyosake voi mullistaa sijoitusportfoliosi – AI-teknologia retail median taustalla.
• Näin tekninen arviointi muuttaa liiketoimintaasi – teknologia-auditointi retail media -investointien tukena.
• Sijoittajan valinnat: Näin luot voittavan strategian – strategisen ajattelun viitekehys mediainvestointeihin.
• Markkinapäivitys: Välttämätön työkalu menestykseen – markkinaymmärryksen kanavat ja datan hyödyntäminen.
• Cathie Woodin osakkeet: Avain tulevaisuuden innovaatioon – innovaatiotoimijoiden vaikutus markkinoinnin teknologiamurrokseen.

Ulkoisia lähteitä lisäperehtymiseen

• IAB Europe – eurooppalaiset retail media -standardit ja kasvuluvut.
• IAB Finland – Suomen markkinakohtaiset raportit ja Retail Media Day -aineistot.
• Kesko / K Mediasolutions – suurimman suomalaisen retail media -toimijan tarjoama.
• S-ryhmä – S-Mediaverkoston rakenne ja kohdennusmahdollisuudet.
• Tietosuojavaltuutetun toimisto – tammikuun 2026 ohjeistus retail media -toimintamalleihin.

Retail median murros on käynnissä juuri nyt, ja huhtikuun 2026 lopussa olemme historiallisessa pisteessä, jossa pohjoismaiset suomalaisyritykset voivat joko nousta kategorian edelläkävijöiksi tai jäädä seuraamaan, kun kilpailijat ottavat parhaat mainospaikat. Aloita pieni, mittaa tarkasti, skaalaa nopeasti – ja tee retail mediasta strateginen prioriteetti, ei taktinen kokeilu.